VILJAN SURULLINEN MATKA TÄYSJYVÄSTÄ TYHJÄKSI JAUHOKSI

Ns. hyvinvoinnin ja hienojen elintapojen myötä ilmestyivät mahdollisimman valkoiset leivät, sämpylät ja leivokset pöytään myös

ns. tavallisissa perheissä, jotka tätä kautta pääsivät matkimaan parempien perheiden elintasoa. Elintarviketeollisuus kehitti jauhoista hohtavan

 valkoiset käyttämällä vain viljanjyvän tärkkelyspitoisen ydinosan samalla kun jyvän vitamiini- ja kivennäisainepitoiset kuorikerrokset (yhteensä

7 kerrosta) samoinkuin alkio poistettiin. Kiiltävän valkoisesta vehnäjauhosta saatiin kauniilta näyttävät, hyvin kohoavat leivonnaiset, joilla

ei arvokkaan ravinnepitoisen vehnän kanssa ollut oikeastaan enää mitään tekemistä. Ei tiedetty tai oikeammin ei haluttu tietää, että tästä

 jauhosta puuttui kaikki elinvoima, vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet sekä arvokas kasvivalkuainen ja kasvirasva, koska ne ovat jyvän

reunakerroksissa ja alkiossa, eivät ydinjauhossa.

Runsaasti energiaa, mutta pelkästään tyhjiä kaloreita sisältävien, vitaaliaineköyhien ravintoaineiden nauttiminen ei vie nälkää kuin tilapäisesti, aiheuttaa lähes jatkuvan näläntunteen ja jatkuvan tarpeen syödä lisää. Seuraukset näkyvät vyötäröltä tai pitäisikö sanoa paikasta, jonka puuttumisen vuoksi on pakko käyttää henkseleitä.

Osittaisjauhatuksessa, kuten esimerkiksi jauhotyyppiä 405 tehtäessä, suuri osa arvokkaista viljan vitaaliaineista poistuu. Tyypin 405 vehnäjauhosta puuttuu 78 % kaliumpitoisuudesta, 66 % kalsiumista, 41 % raudasta ja 74 prosenttia natriumista. Vitamiineista puhuttaessa näyttää tilanne vielä synkemmältä: 88 % B1-vitamiinista, 79 % B2-vitamiinista, 75 % biotiinista, 82 % pantoteenihaposta ja 86 % nikotiiniamidista on poistunut. Mikä on jäänyt jäljelle on valkoista, kaunista ja - tyhjää.

Syy miksi teollisuus on panostanut niin suuresti ravintoaineköyhään (vehnä)jauhoon, ei perustu pelkästään siitä leivottujen tuotteiden herkulliseen ulkonäköön, vaan myös säilyvyyteen. Alkion korkean rasvapitoisuuden vuoksi oli jauholla aikaisemmin vain rajallinen elinaika, sitä ei voitu pitkään varastoida. Mikä siis oli helpompaa kuin poistaa kiusallinen rasvainen osa, alkio, ja tällä tavoin käytännössä tehdä jauho luonnottomaksi säilykkeeksi

. Se mikä ravintotieteilijät ja luonnonapostolit saa yrittämään käännyttää meitä leikkimästä murean vaaleilla

 aamiaissämpylöillä tai puhtaan valkoisella paahtoleivällä ovat vitaaliaineiden puutteesta johtuvat seuraukset

terveyteemme. Runsas valkoisista jauhoista tehtyjen ruokien kulutus johtaa nimittäin vakaviin puutossairauksiin.

 Elimistö tarvitsee ehdottomasti valkoisista ydinjauhoista saatavien köyhdytettyjen hiilihydraattien sulattamiseen

B-ryhmän vitamiineja. Täysjyväjauhossa, siis kokojyvästä jauhetussa, ne tulevat kuorikerroksen ja alkion mukana,

 valkoisissa jauhoissa eivät. Vitamiinit pitää siis tällöin saada muualta.

 Valkoinen jauho on, kuten sokeri, runsaasti

vitamiineja kuluttava ja vahingoittaa siksi pysyvästi aineenvaihduntatapahtumaa. Seurauksena ovat

 puutosoireet ja niinsanotut ravitsemusperäiset sivilisaatiosairaudet.

Viljanjyvä ei muodosta ainoastaan elintärkeiden aineiden varastoa, vaan myös sisältää tarkasti oikean kokoonpanon.

Kaikki sen sisältämät aineet täydentävät toisiaan vastavuoroisesti, valkuainen ja hiilihydraatit, rasvat ja fermentit

(käytteet, hiivat), kivennäisaineet ja vitamiinit. Tämän lisäksi siinä on huomattava määrä kuituaineita raakakuitujen

 muodossa, jotka huolehtivat siitä, että kehoon kerääntyvät kuona-aineet poistuvat nopeasti ja säännöllisesti.